tiistai 7. toukokuuta 2013

Pentueen taustoista ja vanhemmista

Tarkoitus on ollut kirjoittaa myös hieman taustaa pentujen vanhemmista Arskasta ja Daisysta eli millaisesta yhdistelmästä pentueessamme on kysymys:

Daisy on tullut Suomeen ja meille asumaan 8 viikkoisena pentuna Englannista. Se tuli oikeastaan monen sattuman kautta, mutta suurimpana mentorina ja auttajana on ollut englantilainen pitkän linjan kasvattaja Mrs. Mavis Lodge (knl Mynair 50-luvulta lähtien). Mavis kertoi Englantiin syntyneen tämän pentueen ja olimme todella onnekkaita, kun saimme valita tästä pentueesta pennun. Aloittelevana airedalenterrierin kasvattajana oli onni saada aivan uuden sukuinen pentu Suomeen.
Daisy tuli Suomeen kesällä 2010 Jaymitch kennelistä. Kuvassa Christine, Katja & Daisy ja Graham Birminghamissa.
Airedalenterriereitä olemme toki seuranneet jo pidemmän aikaan ja useat vierailut rodun kotimaahan Englantiin ovat opettaneet rodusta todella paljon. On ollut onni saada tutustua pitkän linjan vanhoihin kasvattajiin, kuulla heidän tarinoita rodusta ja opetella löytämään se oma punainen lanka mitä kasvatystyöltänsä haluaa. Niin walesinterriereissä kuin airedalenterriereissä on mielestämme tärkeintä saada kasvattaa hyväluonteisia, terveitä koiria ja jotka ovat rotutyypiltään oikeanlaisia. Paras kiitos kasvatustyön onnistumisesta tulee usein kasvattien perheistä. On kiva kuulla, kuinka hyvin pennut perheissä pärjäävät ja kuinka heistä on tullut rakkaita perheenjäseniä. Toki tarkoitus on saada myös monipuolisia harrastuskoiria niin näyttöön kuin käyttöön, mutta jos luonne ja terveys eivät ole kunnossa, ei harrastamisestakaan yleensä mitään tule.
Vierailulla knl Dendaricissa Englannissa. Kuvassa Katja, David & Mavis.
Päätös Daisyn astuttamisesta alkoi olla selvää terveystutkimusten jälkeen. Tulokset olivat hyvät ja näyttelyissäkin oli tullut kivasti menestystä. Lisäksi Daisy on ollut perusterve koko elämänsä. Sen ei ole eläinlääkärissä tarvinnut käydä kuin rokotuksissa.

Luonteeltaan Daisy on hyvin sopeutuvainen tilanteeseen kuin tilanteeseen. Walesinterriereihin verrattuna se ei tee itsestään juuri suurta numeroa ja on tasavarma menijä walesien rinnalla. Walesit ovat yleensä aika tempperamenttisiä ja ne kiihtyvät nollasta sataan hyvin helposti. Daisy lämpenee näiden menoon yleensä hiljalleen humppaamalla, mutta tosipaikan tullen saa kyllä myös walesitkin ojennukseen. Lähes samanikäinen walesinterrieriuros Ace on Daisyn paras kaveri ja ne ovat paikassa kuin paikassa paita ja peppu keskenään. Hassua oli myös se, että molemmat saivat luonnetesteistä täsmälleen samat pisteet, + 174. Olisikohan Daisy siis tavallista varmempi airis luonteeltaan ja Ace hieman pehmeämpi walesi? ;)

Parhaat kaverukset Daisy & Ace Posion maisemissa.
Entä sitten pentueen isä Arska? Arskan emäntä Pipsa kuvaa Arskaa näin:

"Arska on elämäni koira. Sen luonnetta kuvaa parhaiten sana varma. Arskan kasvattaja Jonna on todennut Arskan pään olevan täyttä kultaa, niin sisältä kuin ulkoa. Huolimatta siitä, että Arska kovan onnen ritarina on saanut osakseen useita päällekarkauksia tikkauksia vaativine puremisineen, se on edelleen luottavainen muita koiria kohtaan. Ja varma. Arska rakastaa narttuja ja sen ihailun kohteina ovat niin airisnartut Rena & Raska (ihanaa Daisya unohtamatta) kuin heelerit Ruuti & Elli, grosse Pimu sekä kuningatar-Hilla (13-v käppänä), jota Arska kunnon alamaisen tavoin nöyränä palvoo.

Arska on rakastettu perheenjäsen, pienten lasten turvallinen halinalle sekä vanhusten luotettava seuralainen. Se osallistuu kaikkiin kotitöihin innokkaana apulaisena ja reissaa mukana autoharrastukseemme liittyvissä tapahtumissa. Kesäisin sen näkee usein avoautoilemassa korvat hulmuten, iloinen virnistys silmistä loistaen. "

Tässä on yksi suurin syy miksi valintamme pentueen isäksi oli Arska. Se on perusterve, hyväluonteinen airisuros. Se kuten Daisykin elää ihan tavallista perhearkea ja on mukana täysillä kaikenlaisessa touhussa. Molemmilla on lisäksi upeat tulokset niin luonnetesteistä kuin näyttelyistäkin. Lisäksi Arskan sukutaulussa on isän puolelta englantilaista vanhaa Dendaric-linjaa ja emän puolelta vanha narttulinja Ritva Josefssonin, knl Soft-Airin kasvattamana. Mielestämme tästä on hyvä aloittaa oma kasvatustyömme, joka pohjautuu vanhoihin kuuluisien airiskasvattajien kasvatustyöhön.

Nyt vain odotamme erittäin jännittyneenä pienten pentujen kasvamista isoimpiin mittoihin. Etsimme edelleen muutamalle pennulle omaa kotia, joten jos sinusta tuntuu, että olisit sopiva tarjoamaan pysyvän ja hyvän kodin aktiiviselle airispennulle, ethän epäröi ottaa yhteyttä. Pentujen luovutus on juhannuksen jälkeen ja luovutus on mahdollista niin Helsingissä kuin Oulussakin.

Katja esittämässä pentueen isän emän emää Taraa, Ch. Soft-Air Blue Moonia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti